harjoitus
Makasin selälläni pitkässä nurmikossa, joka tuoksui kesältä. Ruohonkorret kutitittivat mukavasti - kukaan ei ollut ajanut nurmea vähään aikaan ja se rehotti valtoimenaa täynnä kissankelloja ja apilamättäitä. Pidin puutarhastani juuri siksi, että se oli enemmän niitty kuin hoidettu ja muokattu paikka. Minusta tuntui väärältä pakottaa luontoa johonkin tiettyyn muotoon miellyttämään ihmisen estetiikantajua.
Hengitin viileää yöilmaa keuhkoihini nauttien siitä, miltä se tuntui sisälläni. Odotin. Joskus piti maata hiiren hiljaa nurmikolla koko lyhyt kesäyö, eikä siltikään nähnyt mitään, mutta tällä kertaa olin onnekas. Muutaman metrin päästä kasvillisuuden seasta kohosi kirkas valopiste. Sen seuraan liittyi toinen ja taas toinen, kunnes ilma ympärilläni oli täynnä vinhaa vauhtia kieppuvista pienistä olennoista.
Tulikärpäset olivat tulleet jälleen luokseni. Ne eivät olleet mitään tavallisia kiiltomatoja, vaan pieniä hyönteisiä, jotka sytyttivät itsensä tuleen noustuaan lentoon. Niiden pikkuruiset liekit lepattivat oransseina ja joskus kalvakkampina sävyin, olinpa kerran näyhnyt sinisenä palavan kärpäsen. Ne olivat niin kauniita ja vaikka niiden tuli ei satuttanutkaan niitä itseään, minun oli pysyttävä liikkumatta, jotta ne eivät olisi suuttuneet ja tulleet polttamaan minun ihoani. Toisinaan pelkäsin, että ne sytyttäisivät koko puutarhan palamaan, mutta toistaiseksi ne olivat olleet tarpeeksi varovaisia. Kai ne tiesivät, mitä tekivät.
En ollut kertonut tulikärpäsistä kenellekään. Ne olivat minun oma salaisuuteni ja olin niistä jotenkin mustasukkainen. Pelkäsin myös vähän, että ihmiset eivät uskoisi minua ja jos kärpäset eivät ilmaantuisikaan, kun toisin muitakin katselijoita, minun luultaisiin valehdelleen. Minusta tuntui, etteivät tulikärpäset sitä paitsi halunneet useamman ihmisen tietävän olemassaolostaan. Nehän hädin tuskin sietivät minuakaan.
Katselin pienten tulenliekkien leikkiä yläpuolellani haltioituneena ja olin käsittämättömän onnellinen siitä, että nämä pikkuolennot olivat suostuneet paljastamaan salaisen olemassa olonsa juuri minulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti