torstai 24. syyskuuta 2015

Miksi blogi näillä näkymin jää jäihin:

Julkaisu loppuu lähinnä siksi, että postaaminen aiheuttaa minulle enemmän negatiivisia kuin positiivisia tunteita. Parhaina päivinä blogia on tilastojen mukaan käyty katsomassa joskus lähes 300 kertaa, mutta siltikin vain kolme neljä ihmistä on jollain tapaa reagoinut tekstiin, mikä tietenkin viestittää, että teksti oli niin huonoa tai mitäänsanomatonta, ettei se ole edes sekunnin arvoinen lukijan aikaa. Sillä eipä siihen sekuntia enempää aikaa mene kun jotain alapalkin nappulaa klikkaa enkä ymmärrä, miksi muuten kappaleen luettuaan ei viitsisi edes sitä tehdä. Saati sitten, että teksti olisi sen arvoista, että sen vuoksi uhraisi puolisen minuuttia lyhyen kommentin kirjoittamiseen. Minä en pakota ketään tykkäämään tästä, olen hyvän kritiikin perusteella myös huomannut, miksi tämä ei ole niin hyvä kuin luulin, mutta kun jatkuvasti koen hiljaisuudesta johtuvaa pettymystä blogatessa, en näe syytä jatkaa itseni kiusamista.

Jokaisen osan muokkaamiseen menee kuitenkin oma aikansa, sitten julkaisen sen, jään odottamaan reaktiota ja petyn, kun sitä ei käytännössä tulekaan. Ihan pelkkä lyhyt "haluaisin lukea lisää tätä" -tyyppinen kommentti antaisi energiaa osoittaessaan, että joku sentään on kiinnostunut. Edes se varrmasti auttaisi, jos alapalkin reaktioita olisi enemmän. Minähän en saa tästä hommasta rahaakaan tai muuta vastinetta, joten jos omat kokemukseni tarinan julkaisuun liittyen luisuvat jopa negatiivisen puolelle, minusta tuntuu, että on aika lopettaa ja peruuttaa tarinan toisen puoliskon ilmestyminen (tämä oli ikään kuin kaksiosainen rakenteeltaan, eka osa - joka on julkaistu about yhtä osaa lukuun ottamatta - käsitteli tiettyjä teemoja ja kakkospuolisko vähän muita, eka puolisko floppasi).

Haluan keskittyä uusiin projekteihin (joita en suunnittele julkaisevani blogissa, joten niitä ei kannata jäädä  tänne odottelemaan). Saatan askarrella tämän tekstin kimpussa saamani palautteen perusteella omaksi huvikseni tai sitten en, mutta näillä näkyminen se saa joka tapauksessa jäädä oman tietokoneeni tiedostoihin. Ei vain tee mieli jatkaa, kun näyttää siltä, että jokin 97% sivulla vierailleista ei ole millään tavalla reagoinut ja tämän aivoni kääntävät muotoon "97% tämän lukeneista vihaa koko tekstiä".

7 kommenttia:

  1. Voi harmi:( Mun mielestä tämäkin novelli on/oli hurjan hyvä. Itse olen silloin tällöin muistanu klikata alapalkkia, mutta yleensä en jostain syystä ole muistanut, vaikka tekstistä olisin tykännyt. Kommentti näin kirjoitetussa muodossa on jäänyt, kun olen ujo ihminen ja ajatellut, ettei tällaisen hiirulaisen kommenttia tarvita. Jos joskus uudelleen innostut julkaisemaan lisää, on sulla täällä ainakin yksi innostunut lukija:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :) Itse olen myös ujo ja blogien kommentoinnissa tuntuu olevan itsellekin tietty kynnys, mut oon yrittänyt ottaa tavaksi jättää aina jonkin jäljen itsestäni, kun oon jotain lukenut, varsinkin nyt kun olen huomannut itse, miten paljon se merkitsee. Se hiljaisuus vaan tuntuu niin kurjalta. Tällä hetkellä ei näytä todennäköiseltä, että jatkaisin julkaisemista, vaikka ei kai ihan mahdotontakaan ole, jos saan joskus jonkin ihmeellisen inspiraation. Reaktioiden puute vaan kerta kaikkiaan tuntuis olevan pahinta tällaiselle harrastelijakirjoittajalle, jonka odotukset työnsä palkaksi ovat juuri reaktiot.

      Poista
  2. Itsellä on paha tapa unohtaa kommentoida jotain ehkä siksi että luen näitä aina iltaisin ja silloin ei osaa ajatella mitään järkevää kommentoitavaa ja mulla ei näy edes nuo pikakommentit koska käyn täällä kännykällä. Sun lukijakunta taitaa olla sellaista hiljaista, joka salaa omassa päässään arvostaa sua, mutta ei osaa tai uskalla pukea sitä sanoiksi. Jään kaipaamaan sun kirjoituksia ja on harmi ettei niitä jatkossa pääsekään ihailemaan. Tärkeintä on kuitenkin, että kirjoitat omaksi iloksi. Hyvää jatkoa sulle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saatat olla oikeassa, mutta vaikka koittaisinkin järkeillä noin, en silti pääse eroon siitä pienestä äänestä, joka itsepintaisesti inttää: "kat nyt, ne ei taskaan sanoneet mitään, ne vihaa sua." eli hiljainen arvostus ei vaan riitä rohkaisemaan.

      Poista
  3. Eikäää :( oon kyllä tykännyt tosi paljon sun kirjotuksista ja olisin halunnut tietää miten tuo meneillään oleva tarina oisi päättynyt D:

    VastaaPoista
  4. Eiii älä lopeta mä rakastan sun tekstejä!! Ja kun mainitsit ne pikakommentit nii en tiiä missä vika mut mulla ne ei jostain syystä ikinä toiminu. Tää on eka teksti joihin oon kommaillu ja jostai syystä jännään aina kommentoida uusiin tekstiin :D mut jokatapauksessa tee niinkun parhaaks näet mut toivon et jatkaisit kirjottamista koska nää on vaan niin ihania <3

    VastaaPoista
  5. Kahelle viimeisimmälle anolle yhteisesti: oon otettu :) mut ei vaan riitä energiat just nyt ja näillä näkymin julkaisun jatkamiseen :/ lohduttautukaa sillä, et ei se kovin ihmeellinen kuitenkaan ois ollu ja aika tylsä loppujen lopuksi.

    VastaaPoista